Miten on mahdollista, että eurokriisi on pitkittynyt pitkittymistään? Miten ihmeessä eurooppalaiset päättäjät ovat antaneet työttömyyslukujen nousta taivaisiin?
Euroa ei voi ymmärtää ymmärtämättä sen historiaa. Euron synnytti poliittinen kunnianhimo ajaa eurooppalaista integraatiota. Taloudella oli vain toissijainen merkitys valuutan synnyssä. Tämä on ironista, sillä omasta valuutastaan luopuminen on eräs merkittävimmistä makrotaloudellisista päätöksistä, jonka maa voi tehdä.
Euroaluetta ei sido yhteen poliittinen unioni. Päätökset on tehtävä kompromissein 17 itsenäisen valtion välillä. Euroalue on tehoton ja hidas.
Poliittisen unionin puuttuminen rajoittaa vakavasti euroalueen kykyä selättää talous- tai rahoituskriisiä. Kriisimaat ovat juuttuneet kamppailemaan deflatorisessa tasapainossa. Tämänkaltainen sopeutuminen muistuttaa kultakannan aikakaudesta vuosikymmenten takaa. Taloudellinen kärsimys lisää poliittista jännitystä, mikä voi kylvää tulevan kriisin siemenet. Saksan taloudellisen mahdin kasvu Euroalueen voittajana ei myöskään ole ongelmatonta.
Vaihtoehtona lisäintegraatiolle on jonkinmoinen euron hajoaminen. Jos jäsenmaat eivät kykene sopimaan yhteisestä toimintatavasta, looginen seuraus on paluu jokaisen jäsenmaan itsenäiseen talouspolitiikkaan, johon kuuluisivat myös itsenäiset valuutat. Hajoaminen on monimutkainen aihe eikä sitä ymmärretä hyvin. On monia myyttejä, jotka olisi syytä häivyttää.
Alkuperäinen euro on kaatunut. Euron uusi vedos on rakenteilla. Unionin virkamiehet tahtovat kutsua sitä EMU 2.0.:ksi. Mutta se ei ole vielä valmis, ja on liian aikaista sanoa varmasti, millaiseksi se lopulta muodostuu ja että voiko se selvitä vallitsevasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä.
Euroopan kohtalo ja maailman rahamarkkinoiden kehityskaari riippuu ratkaisevasti siitä, miten euro kehittyy tästä lähin.
Tuleeko siitä vahva valuutta? Tuleeko siitä heikko valuutta? Vai hajoaako valuutta palasiksi? Ulospääsy nykyisestä umpikujasta muokkaa euron tulevaisuutta, vaikuttaa miljoonien Euroopan kansalaisten elämään ja ohjaa myös monia erilaisia rahoitusvaroja ympäri maailmaa.
”Jens Nordvig on seuratuimpia pankkimaailman ekonomisteja maailmassa. Hän on ensimmäisenä maailmassa arvioinut esimerkiksi Kreikan joukkovelkakirjojen lain valinnan vaikutuksen niiden arvoon ja määrittänyt Euroalueen jäsenvaltioiden tasapainovaluuttakurssit. Wolfsonin talouskilpailussa, johon itsekin osallistuin Jensin tiimin ratkaisu (ECU-2) oli mielestäni ylivoimaisesti paras ratkaisu Eurokriisiin. The Fall of the Euro on paras kokonaisvaltainen kirja Europrojektista, jonka tulevaisuus on suurin sukupolvemme tulevaisuutta määrittävä tekijä Euroopassa.”
– Sami Miettinen, toimitusjohtaja, DCM Capital
